Oppia ikä kaikki – keskustelua oppivelvollisuudesta 27.2.2019
Filosofisen Kokoomuksen varapuheenjohtaja 
Paavo Kokkala tenttasi koulutusasioissa Ison Omenan Stagella rehtorin asiantuntemuksella eduskuntavaaleihin valmistautuvia kansanedustaja Raija Vahasaloa ja Espoon kaupunginvaltuutettua Inka Hopsua. Yhdistyksen aiemmissa tilaisuuksissa on käsitelty mm. taloutta, tulevaisuutta, yhteiskuntaa, kansallisuusaatteita, robotiikkaa ja yksityisautoilun tulevaisuutta.
Koulutuskeskustelussa käytiin laajasti läpi asioita varhaiskasvatuksesta perusopetuksen opetussuunnitelmiin ja edelleen toisen asteen koulutuksen muutoksiin. Keskustelijat totesivat itsekin puhuvansa omassa koulutusalan kuplassaan, jonka jargon ei helposti ulkopuolisille aukea.
Koulutusasiat keskitettiin Suomessa 1970-luvulla valtion hoidettavaksi, minkä seurauksena opetushallitus on siitä lähtien yksinvaltiaana sanellut koulutukseen tarjolla olevien pedagogisten vaihtoehtojen määrää ja laatua. Tuloksena on yhden mallin perusopetusjärjestelmä, jonka ulkopuolella on Inka Hopsun mukaan vain 2 % oppivelvollisuuden piiriin kuuluvista.
Nuorten koulunsa päättävien syrjäytymiseen pyritään nykyisin kiinnittämään kouluissa ennalta huomiota, koska niin moni jää nykyisin ilman todistusta ja päätyy työmarkkinoiden ulkopuolelle. Koulutuskuplassa nähdään tarvetta pidentää oppivelvollisuusikää molemmista päistä.
Hallitusohjelmaan sisältynyt koulutussopimusmalli tarjoaa kuitenkin monissa Euroopan maissa hyväksi todetun vaihtoehdon, jossa nuoret eivät jatka loputtomiin koulun penkillä istumista, vaan voivat ryhtyä suorittamaan toisen asteen ammatillista tutkintoa oikeassa ympäristössä eli toimivissa yrityksissä. Samalla kun työnantaja kouluttaa nuoren työhön, hän myös oppii tuntemaan nuoren henkilökohtaisesti ja voi järjestää pysyvän työpaikan. Opiskeluaikana oppilas ja työnantaja voivat sopia keskenään myös mahdollisesta palkasta työehtosopimuksista piittaamatta.
Opiskelun siirtyminen enenevässä määrin yrityksiin koetaan luonnollisesti uhkana jo nyt ahtaalle ajetuissa ammattiopetuksen ahjoissa ja heitä edustavissa järjestöissä. Koulutussopimuksen tuominen käytäntöön ei ole helppo rasti, mutta voi onnistuessaan tuoda merkittävän muutoksen koulutukseen ja työllisyyteen.
Vastaa