Filosofinen Kokoomus onnittelee uutta tasavallan presidenttiä
Pääministeri Alexander Stubb puhui vuonna 2015 joukolle espoolaisia tarpeesta ryhtyä uudistamaan Kokoomuspuoluetta sen 100-vuotisjuhlien lähestyessä. Juhlatunnelmissa, Alexin sanoja miettiessä, palautui mieliimme myös todellinen arvojohtaja ja fennomaani Johan Vilhelm Snellman (1806–1881), jonka perehtyneisyys hegeliläiseen filosofiaan auttoi perustelemaan suomalaisten eurooppalaiseen kulttuuriin perustuvaa kansallista identiteettiä ja tarvetta itsenäistyä. Omaa valtiota tarvittiin tukemaan kansalaisten koulutusta ja sivistyspyrkimyksiä. Snellmanin filosofiset näkemykset vaikuttivat myös hänen toimintaansa Suomen senaatin talousosaston valtiovarainministerinä vuosina 1863-1864. Vuonna 1918 perustetun Kokoomuspuolueen nähdään myöhemmin jossain määrin omaksuneen Snellmanin ja hänen puolueensa Nuorsuomalaisten aatteita.
Alex majakkalaiva Relandersgrundilla 2016
Miksi onnittelupuheenvuorossani oikeastaan puhutaan J.V. Snellmanista? Se johtuu siitä, että vuoden 2023 presidentinvaalikampanjan aikana näytti hetkittäin siltä, että tohtorin tutkinto ja työ professorina olisivat voineet kääntyä rasitteeksi Alexille. Tavallinen kadunmies tai -nainen olisi ehkä joillekin äänestäjille helpompi tai mieluisampi valinta. Snellmanin oppineisuudesta ei reilun sadan vuoden takaisessa tilanteessa varmaankaan ollut haittaa suomalaisuuden palapeliä koottaessa. Tässä ajassa voidaan todeta edetyn tasa-arvon tiellä melkein kaikilla yhteiskunnan aloilla aivan maaliin saakka. Edes vaativaan presidentin tehtävään valittavalta ei edellytetä pitkiä opintoja. Joskin on nähty, että tehtävään valikoituneet henkilöt, esimerkiksi satamatöistä ponnistanut Mauno Koivisto, ovat itse aikanaan nähneet tärkeäksi hankkia teoreettiseen ajatteluun tarvittavia taitoja.
Toinen syy muistaa Snellmania on se, että hänelle oli, kuten Stubbillekin tärkeää nähdä Suomi osana Eurooppaa. Monimutkaisten ja nopeasti muuttuvien olosuhteiden pyörityksessä on tärkeää pitää visiot kirkkaina. Snellman ei elinaikanaan päässyt näkemään itsenäistä Suomen valtiota, mutta pystyi sen visioimaan kansakunnan tulevassa kehityksessä.
Snellmanin ja Stubbin linkittämiseen on pienen uudistushenkisen yhdistyksemmekin näkökulmasta hieman aihetta. Nimittäin Alexin pääministerikaudellaan heittämistä uudistamisajatuksista innostuneet ruohonjuuritoimijat ottivat tilaisuudesta vaarin ja perustivat uudenlaisen poliittisen paikallisyhdistyksen. Perustettu yhdistys sai nimekseen Filosofinen Kokoomus ja se asemoitui Kokoomuspuolueen organisaatiossa paikallisyhdistykseksi, mutta sananmukaista paikallisyhdistystä siitä ei kuitenkaan tullut.
Yhdistyksen perustajajäsenet ryhtyivät luonnostelemaan toiminta-ajatusta, jonka johtoajatuksena oli tarkastella politiikkaa eri tulokulmista. Haluttiin pohtia politiikan pohjavirtauksia, eettisiä ulottuvuuksia jne. pragmaattisen valtapelin kuoren alta. Yhdistyksen toiminta käynnistyi nopeasti ja maine mielenkiintoisten yleisötilaisuuksien ja keskustelujen järjestäjänä levisi.
Kokoomusta on totuttu kutsumaan sivistyspuolueeksi ja käsitys juontunee ainakin osittain J. V. Snellmanin ansioista yhteiskuntajärjestelmämme kehityksen alkuunpanijana. Väestöpohjan laaja sivistys, hegeliläisittäin itsetietoisuus, nähtiin jo itsenäisyyden ajan alussa tärkeänä tekijänä kansakunnan kehitykselle. Filosofinen Kokoomus löysi omaksi iskulauseekseen Kokoomuksen mottonakin käytetyn lausahduksen: ”Ihmisen oma eettinen pohdinta on sivistyksen perusta.”
Suomalaiset ovat puhuneet ja valitsivat valtakunnan korkeimpaan tehtävään oppineen ja osaavan Alexander Stubbin. Kuukausia kestäneen tenttaamisen jälkeen on uuden presidentin tiedot ja taidot tarkkaan selvitetty. Alkava toimikausi ei tule olemaan helpoimpia maamme historiassa. Siitä selviytyminen on mahdollista vain erinomaisilla vuorovaikutustaidoilla ja positiivisuudella. Niitä valitulla presidentillä todella on. Lämpimät onnentoivotukset ja jaksamista Alexille omasta ja Filosofisen Kokoomuksen puolesta.
Sauli Solhagen
Vastaa